Blonde cargoes: Finnish children in the slave markets of medieval Crimea

A Blast From The Past

Testing a female captive's teeth in an eastern slave market. Testing a female captive’s teeth in an eastern slave market.

The horrors of the trans-Atlantic slave trade have left an ineradicable mark on history. In the course of a little more than three and a half centuries, 12.5 million prisoners – at least two-thirds of them men destined for a life of labour in the fields – were shipped from holding pens along the African coast to destinations ranging from Argentina in the south all the way north to Canada. It was the largest forced migration in modern history.

When we think of slavery, we tend to think of this African traffic. Yet it was not the only such trade – nor was it, before 1700, even the largest. A second great market in slaves once sullied the world, this one less well-known, vastly longer-lasting, and centred on the Black Sea ports of the Crimea. It was a huge trade in its own right; in its great years, which lasted roughly from


View original post 4,388 more words

Blonde cargoes: Finnish children in the slave markets of medieval Crimea

Turvapaikkamaahanmuuton typerimmÀt perustelut: Bruttokansantuote nousee

Is the reason refugees invade Northern countries to increase gross national product?

PT-MEDIA

GDP_(nominal)_per_capita_map.png

Ruotsin bruttokansantuotetta kÀytetÀÀn yleisesti perusteluna sille, miksi turvapaikkamaahanmuutto on kannattavaa. Ruotsin bruttokansantuote henkeÀ kohden on suurempi kuin Suomen.

Bruttokansantuote on loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen kÀsite ja siitÀ voidaan tehdÀ joitakin huomioita. Yleisesti siis sanotaan, ettÀ turvapaikkamaahanmuuttajat lisÀÀvÀt Ruotsin bruttokansantuotetta. Suomi on sijalla 42 ja Ruotsi 22. Suomen edelle menevÀt kaikki muut Pohjoismaat, mutta Norjassa turvapaikkamaahanmuuttajien mÀÀrÀ on samaa luokkaa kuin Suomessa. Mutta sitten sellaiset matalan  tason turvapaikkamaahanmuuton maat kuten Puola tai ItÀvalta ovat Suomen edellÀ Ruotsin tasoilla. Logiikan mukaan nÀillÀ mailla pitÀisi olla selvÀsti pienempi bruttokansantuote henkeÀ kohti.

Turvapaikanhakijat voisivat lisÀtÀ Ruotsin bruttokansantuotetta JOS he kÀvisivÀt töissÀ. Kun ennenvanhaan Ruotsiin meni suomalaisia tehdastyöntekijöitÀ, jotka työllistyivÀt vÀlittömÀsti, se lisÀsi bruttokansantuotetta. Mutta tÀllÀ hetkellÀ kolmansista maista tulevat sotapakolaiset ovat vain puhdas pelkkÀ kuluerÀ, koska he eivÀt työllisty. Tai jos he sattuisivatkin nostamaan bkt:tta, olisi nousu niin se on niin olematon, ettÀ sillÀ ei ole mitÀÀn merkitystÀ.

Mutta sitten taas, turvapaikanhakijat kyllĂ€ lisÀÀvĂ€t


View original post 197 more words

Turvapaikkamaahanmuuton typerimmÀt perustelut: Bruttokansantuote nousee